Mies Lapista, pyörä Amerikasta ja koti Töölöstä

Oliver_8Oliver Qvick teki taannoin muuton Helsinkiin, ja nyt SignatureBMX:lle ajava mies valottaa sekä pyöräsetuppiaan että muuttoa, sen syitä ja sitä, millaista on olla Pohjosen Poika etelän hektisessä asfalttiviidakossa.

Oliver_2Runko: BSD RVIDXR 21”
Tanko: Stranger Haze 9,2”
Gripit: Cult Faith
Stemmi: BSD Stacked
Keula: BSD ACID FXXK

Oliver_7Ohjainlaakeri: Mutiny
Etukiekko: Shadow Raptor etunapa ja G-sport Birdcage kehä
Takakiekko: Shadow BTR 9t female tapanapa ja G-sport Birdcage kehä
Napasuojat: Shadow BTR ja Shadow front CROMO

Oliver_4Renkaat: Cult Dehart 2.25
Kammet: Fly Dolmen 175mm
Ratas: Stranger guard 28t

Oliver_5Keskiö: Odyssey MID
Polkimet: Cult Dak

Oliver_6Ketjut: Shadow interlock V2 (näitä parempia ei ole)
Satula/tolppa: United/United
Tapit: 2 X Cult butter 4.5”

Oliver_3Ekstrat: Leikkasin grippejen jatkoksi pienet palat ettei tarvii leikkaa tankoa niin että saan pidettyä käsiä lähellä tangon taitoksia. Narut katanasta tuottamassa hyvää mieltä. Pitäny värjätä tussilla polkimien puolet jotta tiedän jatkossa kumpaa puolta käytän pedaali grindeissä. Ajoin Shadowin raptor freecoasterilla pari kuukautta ja nyt takasi casetti. Ei kyl mitään hajua koska takasi coasteri. Hauska vaihella niiden välillä, mut kyllä toi kasetti homma on meikän heiniä. Nyt lähemmäksi puoli vuotta ajanu pitkillä tapeilla ja kyllä tykkään. Ajan yleensä aika pienillä paineilla jotain 40-60psi. Tuntuu jotenki paremmalta löysemmät renkaat. Ketjut kuvissa vähän löysällä mut tykkään kyl että ne on tiukalla whippejen takia. Ei ole koskaan ollu näin värikästä/tarrakasta pyörää, mutta silti siistein setuppi mitä on ollu.

004

HELSINKI / LAPPI.

Oliver_11

Helsinkiin muutto oli tullu kyllä aika puskista. Päätin parissa päivässä oikeastaan että nyt lähen kyllä menee täältä Lapista ja en kyllä vois olla yhtään tyytyväisempi mun päätöksestä. Ekaa kertaa elämässäni asun nyt kaueman aikaa jossain muualla kun Inarissa ja kyl tänne mahtuu hyviä ja huonoja hetkiä. Sisko, veli on asunut täällä pitempään ja tiesinkin jo ennestään melkeimpä kaikki Helsingin alueen kuskit jollain tapaa. Ei siis tarvinnu siis ihan ”yksin” tänne tulla. Hirveesti olen kyllä vanhoihin tuttuihin tutustunut paremmin, löytäny todella mielenkiintoisia uusia ihmisiä ja saanut aivan hirveen hyviä uusia ystäviä ja mikä parasta: ajaa fillarilla.

Jollain tapaa oppinu kanssa arvostamaan Lappia ihan erilailla kun ennen. Ainahan se tulee olemaan osa minua, mutta miten se on vaikuttanu muhun ajamisessa mutta etenkin ihmisenä. Silloin kuin aloin ajamaan niin ei meillä ollu mitään betoniparkkeja, street spotteja tai oikeastaan mitään ajettavaa. Meillä oli kämänen funboxi ja en edes kehtaa kirjottaa tähän bankkia koska sitä se ei ollu nähnyt, mutta jonkinsortin ramppi joka just ja just pysy pystyssä. Onneksi meidän opettaja anto meidän väsätä ledgejä/ramppeja puukäsitunneilla ylä-asteella. Myös pari skeittaajaa raahas sinne omia reilejä sun muita jotka ovat vieläki muuten käytössä. Rakennettiin siis aikalailla kaikki itse. Kamat meni joka talvi paskempaan kuntoon kun ei meillä ollut mitään oikeaa paikkaa niille. Kunta roudas kaikki kamat syrjään ”parkkipaikalta” missä se skedeparkki oli. Siispä kaikki ledgejen kulmaraudat meni aika nopeesti paskaan kuntoon ja niitä korjailtiin sitte.

Photo 14.10.2015 15.21.59

Kolusin kaikki mahdolliset paikat missä oli jotain erikoista. Oli sitten vaan joku pieni pomppu tai muu vastaava manual padia muistuttava kapistus. Se teki jos siitä sen arvosta että se oli jotain muutakun tuolla parkilla. Se oli aivan mahtavaa kun tuli jotain rekkojen kuljetuslavoja tai muita. Pysty grindaamaan jotain muutakin kun näitä samoja ledgejä mitä oltiin väsätty. Se oli kans siistiä kun tuli joku kuljetus rekka jonka taka-ovet oli auki ja sieltä tehdä sitte kolmonen. Ai että. Alusta asti tämmöinen toiminta tai jokin veti mua sitte tämmöseen ajotyyliin mistä tykkään. Tehä ei mistään jotain spotteja ja mielikuvituksella ajaa.
Jossain vaiheessa alkoi vituttamaan ne samat ledget, samat spotit ja ei mitään uutta. Aina vaan tää sama parkki, mut silti aina keksi jotain uutta. Oli se sitten lastata jotain helvetin kapuloita ja pullokoreja toistensa päälle ja kattoo kuinka korkeelle tänään sais bunnyhopin. Jollain tapaa vaikka paperilla se kuulostaa tylsältä niin nautin suuresti tästä.

003

Talvet oli hirveintä aikaa. Mulla on vieläki mun lattiassa ja seinässä renkaan jälkiä siitä kun otin seinän kautta vauhtia että saisin tehtyä vaan rolloutin. Talvet meni sitten unelmoiten ja ajovideoita katsellen Kauan ajettiin ilman mitään hallia tai varmuutta että onko seuraavana kesänä edes mitään skeittiparkkia. Kunta piti tosi paskaa huolta tai oikeastaan ei edes sen paskaa verran huolta mistään näistä. Tää turhautti mua vitusti ja meinasin yhdessä vaiheessa lopettaakki ajamisen kun en jaksanut enään miettii sitä koska sitä pääsee ajamaan taas, koska pääsee ajaan silleen ettei tarvii miettii mitään tämmösiä kysymyksiä. Silti ne kevään ekat ajot, matkat (Kroatia, Suomessa tehdyt reissut, Malagat sun muut), ne ihmiset ja kaikki tää piti mut kovasti kiinni tässä hommassa. Vaikka sitä vitusti stressaski ajohommista, niin aloin kääntää tätä negatiivisuutta mun voimaksi ja sanoin ittelleni ettei tää aina tule olemaan tämmöistä. Se motivoi mua enemmän päästä reissaan ja ajamaan muualle. Päästä toteuttaa itseäni. Mitä enemmän en saanut toteuttaa sitä ajamista, sitä enemmän se motivoi mua tekemään töitä sen eteen että pääsisin reissuun, saataisiin parempaa skeittiparkkia, talveksi ajopaikan ja etenkin että pääsisin lähtemään pois.

Oliver_9

Rakkaus ajamista kohtaan ajoi mua yrittää hommaamaan skeittihallia talvikeleiksi. No se lopulta onnistuikin vaikka olikin helvetin hidasta ja vaivalloista. Suuri kiitos kuuluu tietysti liikuntasihteerille, ystäville, perheelle ja Radio Inarille. Kaikki saatiin se yhdessä toteutettua ja se olikin sen arvosta todellaki. Tuon Ivalon hallin jälkeen pystyi sanoo että Seinäjoen hallilla muute pitää aika hyvin renkaat. Ehkä hätäsin setuppi koskaan oli tuo Ivalon halli, mut ai että siellä sitä fiilistä ja niitä muistoja mitä Petenki kanssa siellä game of biketettiin! Positiivisuus alko kuitenki loppuu kun tätä samaa hallia hakkas vuodesta toiseen ja skeittiparkin kamatki oli heitetty suolle mätääntymään. Alko taas hiipimään kovasti päälle se stressi ja turhautuminen. Sain onnekseni osaksi duunia sit vastuuksi rakentaa skeittiparkin Ivaloon kesäksi ja se oli niin siistiä kanssa. Kamat kyl meni paskaksi talven jälkeen kun kunnan pojat päätti että hyvä idea laittaa kaikki rampit vaan läjään. No seuraavana kesänä oli sitten vähän pienemmät setupit, mutta kuitenki hyvin ajettavat!

Oliver_1

Opin Lapin myötä nauttimaan ihan erilailla ajamisesta. Opin arvostamaan jokaista katuspottia, jokaisii cruiseja ja kaikkee ajamisessa, koska nää ei ole ollu mulle päivänselviä asioita. Mä olen iloinen jollaintapaa et kävin nämä asiat läpi, koska nautin ajamisesta enemmän kun koskaan! En aijo unohtaa niitä hetkii kun hakkasin vasaran rikki parkilla kun vitutti aivan hirveesti kun joku saatanan ledge oli taas paskana. Nyt oon Helsingissä. Oon kuvannu aika paljon paria projektia, mun 2016 edittiä sekä yhtä toista ”salaista” projektia. Ei tarvii enään miettii sitä että missä sitä ajais kun menen alas mun kämpästä Töölössä ja tossa 10 metrin päästä mun kämpästä on täydellinen katureili joka olisi ollu Inarin kunnassa vaan kaukainen haave puhumattakaan lukuisista spoteista sekä parhaimmista Suomen parkeista. Voisin selittää vielä vaikka kuinka paljon lisää miten tämä kaikki on vaikuttanu minuun ihmisenä, mutta nyt alanki pakkaileen jo seuraavaa vähän pidempää reissua varten. Mä lähden Portugaliin fillarin kanssa kolmeksi viikkoa ja kun tuun, pystyy taas ajamaan ulkona.

Oliver_10

Kommentoi postausta!

About
tommidmg sports damagement - finnish bmx and then some.
© dmg.fi